Tietoa linnoituksesta

Suomenlinnan, eli Viaporin, rakennustyöt aloitettiin 1748. Linnoitus on bastionilinnoitus ja se on toiminut kolmen vallan alla. Kaikkina näinä aikoina, linnoitusta on kehitetty ja rakennettu edelleen. Tänään Suomenlinna on asuinalue, jossa asuu noin 800 asukasta. Suomenlinna liitettiin vuonna 1991 UNESCOn maailmanperintöluetteloon ainutlaatuisena ja autenttisena sotilasarkkitehtuurin muistomerkkinä.

Susisaarella sijaitseva Bastioni Kunnia auringon paisteessa puun katveessa, sininen taivas aukeaa taustalla.

Unescon maailmanperintökohteet Suomessa

Suomenlinna on yksi Suomen seitsemästä maailmanperintökohteesta. Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäki, Struven ketju ja Merenkurkun saaristo edustavat yleismaailmallisesti erityisen arvokasta kulttuuri- tai luonnonperintöä. Aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa on neljä suomalaista kohdetta: suomalainen saunaperinne, kaustislainen viulunsoittoperinne, limisaumavenerakennusperinne ja käsin valmistettuun lasiin liittyvä tieto, taito ja tekniikat.

Suomenlinnaa hallinnoi, restauroi ja ylläpitää opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Suomenlinnan hoitokunta. Lue lisää maailmanperintökohteista ja Suomenlinnan hoidosta heidän sivuiltaan.

Ilmakuva aurinkoisesta Kuninkaanportista ja kesäisen vehreistä valleista. Horisontissa liehuu Suomen lippu ja Kuninkaanportin edustalla kelluu vaalea paatti.

Kuninkaanportti

Suomenlinnan Kuninkaanportti sijaitsee merilinnoituksen eteläisimmän saaren kärjessä – Kustaanmiekalla. Kertoman mukaan portti rakennettiin paikalle, jolle Ruotsin kuningas Adolf Fredrik kiinnitti laivansa vieraillessaan linnoituksessa 1752. Portti oli kuitenkin suunniteltu suojaisalle paikalle jo ennen kuninkaan vierailua Carl Hårlemanin toimesta. Kaarevan portin rakennustyöt alkoivat vuonna 1753 ja kestivät aina vuoteen 1754 asti. Portin rakennusmateriaalina käytettiin hiekkakiveä ja Tukholman lähistöllä louhittua kalkkikiviä. Viaporin pommituksen yhteydessä suurin osa veden äärelle vievästä portaikosta tuhoutui ja itsenäisen Suomen aikana sitä on kunnostettu neljästi. Kuninkaanportti on rakennushistoriallisesti merkittävä nähtävyys ja yksi Suomenlinnan tunnetuimmista käyntikohteista.

Augustin Ehrensvärdin hauta ruskan kirkkaiden värien ympäröimänä.

Suuri Linnapiha

1760-luvulla rakennettu Suuri linnanpiha on Viaporin perustajan Augustin Ehrensvärdin ja arkkitehti Carl Hårlemanin käsialaa. Ennen osittaista tuhoutumistaan Krimin sodan aikana 1855, mahtipontinen piha palveli Viaporin keskustorina ja hallinnollisena keskuksena. Rakennettu kokonaisuus oli suunniteltu valeperspektiivin keinoin. Pihan eteläpäässä sijaitsi Augustin Ehrensvärdin virka-asunto, jonka tiloissa nykyään toimii Ehrensvärd-museo. Linnoituspihan keskellä on Ehrensvärdin hauta, jonka lopullinen muoto syntyi kuningas Kustaa III:n, taiteilija Johan Tobias Sergelin ja Carl August Ehrensvärdin yhteistyönä.

Tykki Kustaanmiekan valeilla. Taustalla vehreät puut.

Suomenlinnan tykit

Viaporin pommituksen syttyessä 9. elokuuta 1855 linnoituksen puolustajat olivat voimattomia nykyaikaisin asein varustetulle englantilaisranskalaiselle laivastolle, sillä vanhentuneet ruotsalaiskaudelta jääneet tykit eivät kantaneet tarpeeksi pitkälle. Sodan jälkeen venäläiset päättivät varustaa linnoituksen uudella sotakalustolla ja puolustustekniikalla. Näin Kustaanmiekalla alkoivat laajamittaiset maansiirtotyöt, joiden tuloksena saaren länsi- ja eteläpuolelle syntyi isoja hiekkavalleja. Vallien päälle asennettiin takaaladattavia ja rihlattuja Permissa ja Pietarissa valmistettuja meritykkejä, joiden tulivoima oli huomattavasti edeltäjiään suurempi.

1800-luvun lopun terästykkien lisäksi löydät linnoituksesta vanhoja ruotsalaisia tykkejä sekä ensimmäisen ja toisen maailmansodan kalustoa.

Tunneli, jonka käytävälle lankeaa valoa tunnelin sivuaukoista.

Suomenlinnan tunnelit

Suomenlinnan tunnelit sijaitsevat muurien ja bastionien suojissa ja ne ovat toimineet linnoituksen puolustajille suojana, asevarastoina ja salaisina kulkureitteinä. Tunneleista pisin, Rantavarustuksen tunneli, sijaitsee Kustaanmiekan eteläisemmässä päässä – sitä pitkin pääset omatoimisesti taittamaan reilun parin sadan metrin matkan, toki täysin pilkkopimeässä. Joten kotoa lähtiessäsi kannattaa muistaa pakata taskulamppu. Osa kasemateista, asevarastoista ja muurien sisällä olevista tiloista ovat myös yleisölle avoimia. Pääset tutustumaan niihin Kustaanmiekan lisäksi myös Susisaarella.

Lisää mielenkiintoista luettavaa

Suosittelemme

SUOMENLINNAN SALAISUUDET – opastettu kävelykierros

Kurkista linnoituksen lukittujen ovien taakse, kulje asiantuntevan oppaan johdolla pimeissä käytävissä ja kuule kaikki olennainen Suomenlinnan historiasta kolmessa vartissa. 

Rakkaudella Viaporista

Kierroksella kuulet tarinoita rakkaudesta, parisuhteen ja tunteiden historiasta, yhteiskunnan normeista ja mutkikkaista keinoista niiden noudattamiseksi.

Viaporin tykit ja tunnelit -kierros ryhmille

Tällä kierroksella tutustut salaisiin reitteihin, vallien tykkeihin ja puolustussuunnitelmiin.